maanantai 10. joulukuuta 2012

Vilppu fyssarilla

Käytin tänään Vilpun fysioterapeutti Kirsi Piispasella Nekalassa. Olemme koko Vilpun eliniän katselleet, että sillä on hieman köyryyn menevä selkälinja ja tätä on myös kasvattajan kanssa pohdittu. Vilpun isällä Gunnerilla on samanlainen ominaisuus. Halusinkin kysyä, onko tuosta jo tullut jotain haittaa Vilpulle tai miten se pitäisi huomioida arjessa. Samalla halusin myös asiantuntijan katsovan vähän Vilpun liikkumista. Kirsillä on hienot tilat, joissa voi treenata tasapainoa ja lihaksia.

Saimme oikein hyvää palautetta Kirsiltä. Vilppu on ketterä ja tiedostaa hyvin oman kehonsa; myös takapään. Vilpun liikkumisessa ei hänen mielestään ollut mitään huolestuttavaa, se ei peitsannut vaan liikkui suorassa ja tasapainoisesti, eikä ollut vinossa mihinkään suuntaan. Selkäasiasta Kirsi ei ollut huolissaan vaan totesi että tällä koiralla vaan on tällainen rakenne ja se tuskin tulee aiheuttamaan ongelmia, koska ominaisuus on synnynnäinen eikä esimerkiksi jumitusten aiheuttama. Vilpulta löytyi vain pientä lihaskireyttä lantiorangan alueelta, mutta se ei ollut mitenkään merkittävää. Sen sijaan Kirsin mielestä Vilppu oli hiukan liian hoikassa kunnossa, joten jotta lihakset pääsevät vielä kasvamaan ja kehittymään, voimme lisätä sen ruoka-annosta vähän. Saamme siis jatkaa samaan malliin ja Vilppu saa kasvattaa massaa. Varasin meille uuden ajan hierontaan helmikuulle.


Vilppu tykkää lumesta!

Muutama viikko sitten kävimme treenailemassa Vilpun kanssa kasvattajien luona, ja saimme paljon hyviä neuvoja Annalta. Olin jännittänyt treenejä vähän etukäteen, mutta Vilppu yllätti minut positiivisesti. Se malttoi keskittyä aika hyvin, kun paikalla ei ollut muita koiria. Teimme perushallintaa ja damin pitämistä ja kantamista, sekä luoksetuloja. Saimme ohjeeksi harjoitella näitä vielä paljon ja lisäksi tietysti jatkaa malttitreenejä. Myös hihnassa kulkemiseen pitää taas ottaa mustavalkoisempi linja ja tätä onkin harjoiteltu nyt paljon. Kävimme myös jo kuokkimassa Jennin ja Valan tokotreeneissä tässä yhtenä iltana niin, että vain istuimme kentän laidalla rauhallisesti kun Jenni ja Vala treenasivat. Tarkoitus olisi mennä tekemään samaa myös Pirkan Nuuskujen kimppatreeneihin ensi sunnuntaina. Tommi otti edellisviikonloppuna Vilpun myös mukaan jänismetsälle ja Vilppu sai harjoitella malttia sielläkin. Hienosti oli kuulemma mennyt, vaikka ei päässytkään juoksentelemaan metsässä vapaasti, vaan piti istua isännän vieressä passissa.

Vilppu passitreeneissä jänismetsällä.

Kertokaa joku, miks mun pitää istua tässä ja toi toinen saa juosta pää kolmantena jalkana?

Rallytokokurssi loppui pari viikkoa sitten, ja ilmoittauduimme jatkoryhmään ensi vuoden puolella. Sitä ennen saadaan treenata kotioloissa. Viimeisellä kurssikerralla sattui vähän ikävä juttu, kun paikalla ollut berniuros ryntäsi pari kertaa Vilppua kohti kesken treeniemme. Koira ei ollut ihan omistajansa hallinnassa, ja en ehtinyt huomata ja asettua väliin. Vilppu alkoi selvästi vähän pelätä sitä ja sen keskittyminen herpaantui aina kun tuo koira tuli lähellemme. Lopussa berni pääsi vielä kerran vähän härnäämään Vilppua, mutta onneksi saimme tilanteen poikki aika pian. Toivottavasti Vilpulle ei jäänyt mitään ikäviä fiiliksiä tästä tapauksesta, kun meillä on muuten sujunut niin hyvin.

Eilen teimme perinteisen retken joulukuusimetsään vanhempieni, veljeni ja Tommin isän kanssa. Kuuset löytyivät aika nopeasti ja pääsimme syömään eväitä laavulle. Oli mukavaa kun tällä kertaa meidän perheeseen kuului myös yksi karvakorva, joka sai maistaa myös palan makkaraa. :)

Vilppu rentoilee päivän ulkoilujen jälkeen kotona.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti