Muutama viikko sitten teimme porukalla Urjalassa retken mustikkametsään. Mustikoita löytyi ihan mukavasti ja Vilppukin oli elementissään, kun pääsi juoksemaan poimijan luota toisen luokse ja syömään mustikoita suoraan varvuista. Mutta retki päättyi hiukan ikävästi kun astuimme vahingossa ampiaispesään ja herätimme mustan pilven ilkeitä ampiaisia. Pikkuveljeni joutui kärsimään eniten oltuaan lähimpänä pesää, ja häntä pisti yhteensä 8 ampiaista. Veljen hurjan karjaisun johdosta me muut ehdimme hyvin alta pois. Ainakin yhden kuullun vinkaisun perusteella Vilppu sai vain yhden piston. Emme osanneet paikantaa pistoja mihinkään, joten oli kyllä vähän jännittävät paikat taas ja huoli pienestä potilaasta. Mietin koko illan vanhempieni luona pitäisikö meidän varmuuden vuoksi lähteä takaisin Tampereelle, jossa eläinlääkäripäivystys olisi lähempänä. Tarkkailimme tilannetta, ja mitään oireita ei ilmennyt. Ainoastaan koiruus oli tosi väsynyt, mutta se todennäköisesti johtui pitkästä parin tunnin juoksentelusta metsässä. Illalla Vilpun suupieli näytti hieman turvonneelta, mutta sekin oli aamuun mennessä ohi. Myös veljeni onneksi selvisi pistoista suuremmitta oireitta, koska olimme viisaina ottaneet kyypakkauksen mukaan retkelle ja hän sai siitä heti ensiapua.
(( Tässä kohtaa kaikki on vielä hyvin, ja ollaan evästauolla...))
Ollaan käyty myös Jirka Vierimaan koirakoulussa harjoittelemassa paikallaoloa. Tänään on kurssin viimeinen kerta. Vilppu on ollut mallioppilas ja toiminut hienosti, mitä nyt välillä keskittyminen herpaantuu ja pitää haistella maata. Muiden koirien läsnäolosta Vilppu ei oikeastaan ole ottanut paljon kierroksia eikä häiriintynyt, hiukan yllättäenkin itselleni koska muuten ulkoillessamme Vilppu menisi mielellään katsomaan muita koiria. Koirakoulun huonompana puolena Vilpun vatsa on nyt mennyt nameista vähän sekaisin, ja yritetäänkin nyt tarjota vain Natural Menu -nameja palkkioina, jos vatsa taas palautuisi normaaliksi.
(( Tässä menossa harjoitus, jossa piti kiertää koiran taakse koiran pysyessä paikoillaan, ja palkita se paikallaolosta ))
Viime viikolla meillä oli kasvattajien Annan ja Villen kanssa Vilpun ekat varsinaiset pentutreffit. Saatiinkin ihan yksityiset treffit, kun Vilppu on uniikkikappale pentueessaan. Vilppu oli ilmeisesti kehittynyt ihan mukavasti ja näytti hyvältä rotunsa edustajalta tässä vaiheessa. Myös koulutusasioista tuli pääosin plussaa, Vilppu toimi yllättäen perusnoudoissa tosi hienosti ja palautuksessa/luovutuksissa ei ollut suuria ongelmia. Sain vielä vinkiksi peruutella, kun Vilppu on tulossa damin kanssa kohti, ja se tuntui vielä auttavan asiaa. Sen sijaan kehitettävää meillä on vielä Vilpun hihnakäytöksessä erityisesti jännittävissä tilanteissa. Siihen saatiinkin hyviä ohjeita ja neuvoja ja asiaan on panostettu tällä viikolla ihan erityisesti. Myös uiminen laitettiin Vilpulta kiellettyjen asioiden listalle nyt kun se on alkanut kuumenemaan uintireissuista. Alla onkin kuva iltalenkiltä Kaukajärven rannasta, jossa kävimme vain istuskelemassa rannalla ja rauhoittumassa veden äärellä. Eli siis tekemässä sitä tuikitärkeää passiivitreeniä!
Lopuksi vielä kuva riistatreenistä variksen kanssa. Saatiin kasvattajilta ohjeeksi, että Vilpun pitäisi nyt kantaa varista millä keinolla tahansa, ja se onnistuikin lopulta kun varis paketoitiin teipillä siipien kohdalta ja sitä vedettiin narussa vähän matkaa. Vilpun ongelmana tuntuu olevan enemmän se, että se ei osaa ottaa koko pakettia suuhunsa kun siinä on irtonaista siipeä jne. - riistan maku ja haju kiinnostavat kyllä. Jopa niin paljon että vihdoin otettuaan variksen kantoon, sitä ei olisi millään meinattu luopua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti