Nyt on sitten lomat lomailtu ja eilen palasin taas töihin väitöskirjan ääreen. Vilpullakin alkoi arki, ja jännitettiinkin vähän kuinka se taas sopeutuu pidempiin yksinoloihin, kun lomaillessa oli niin paljon aikaa viettää koiruuden kanssa. Onneksi ainakin nämä maanantai ja tiistai ovat menneet aivan loistavasti. Edes pissoja ei ole noin 7 tunnin yksinolon aikana tehty kumpanakaan päivänä lattialle. Muutenkin sisäsiisteys on meillä jo oikein mallillaan.
Blogin päivityskin on jäänyt loman aikana aika vähiin, ja valokuvia on tullut otettua niukasti. Ollaan vietetty aika paljon aikaa Urjalassa ja siellä muiden touhujen ohessa ei muista kuvata. Vilppu on käynyt säännöllisesti uimaretkillä, vaikka olemme myös miettineet pitäisikö uimista rajoittaa, kun se tuntuu kuumentavan koiruutta aika paljon. Vilppu siis pitää uimisesta ehkä vähän liikaakin. Viime viikolla Urjalassa heitin Vilpulle lampeen pallon jota se ei sitten oikein saanut suuhunsa otettua ja pallo vain meni kauemmas ja kauemmas vedessä. Minua jo alkoi vähän hirvittää, ja kutsuin koiruuden takaisin, todeten pallon olevan mennyttä kalua. Mutta samassa Vilppu olikin jo takaisin vedessä hakemassa palloa, ja räpiköi pallon lähettyvillä niin kauan että sai siitä otteen ja toi sen rannalle, tietysti suurten kehujen saattelemana. Sitkeyttä meidän kaverista ainakin löytyy!
Syyskauden alkaessa itsellä on perinteisesti syttynyt kova kipinä harrastaa jotakin uutta. Nyt Vilpun ansiosta vaihtoehtoja on paljon, ja olenkin intoa täynnä. Ilmoitin meidät nyt alkajaisiksi Jirka Vierimaan koirien kesäkoulun paikallaolo -intensiivikurssille, joka alkoi tänään. Jännitin kovasti, miten Vilppu suhtautuu treenaamiseen muiden koirien läsnäollessa ja vielä vilkkaassa Kalevan kirkon puistossa. Menimme paikalle puoli tuntia etukäteen ja Vilppu ehtikin mukavasti rauhoittua ennen kurssin alkua. Aluksi muut koirat ja ihmiset kiinnostivat pojua, mutta Jirka otti Vilpun "koekaniinikseen" ja näytti sen kanssa muillekin, mitä piti tehdä. Jirka sai Vilpun hyvään työskentelymoodiin ja sen jälkeen sain olla tosi ylpeä koirastani. Vilppu osasi jo ennen kurssia paikallaolon alkeet sekä istuen että seisten, mutta sain osaamista edistettyä jo tämän yhden kerran aikana mielestäni paljon. Hyvää kurssille osallistumisessa oli myös se, että Vilppu näki että muut koirat eivät ole paikalla leikkimistä varten.
Muuten ollaan treenattu kotona ja lenkkimaastoissa, sekä eilen käytiin myös Hakametsän jäähallilla tokotreeneissä Jennin ja Valan, sekä bordercollien ja sen omistajan kanssa. Vilpulle otettiin mm. luoksepäästävyyttä ja hampaiden katsomista, luoksetulo, sekä perusasennon treenaamista. Sain Jenniltä vinkin houkutella Vilppu seuraamiseen perusasennosta sormen avulla, koska Vilppu tulee perusasentoon jo hienosti sormen liikkeestä. Tätä aletaankin nyt harjoitella lisää.
Nome-puolen jutuissa on tapahtunut myös edistystä. Ollaan nyt harjoiteltu damin luovutusta suoraan käteeni niin että vain lasken damin maahan ja pyydän Vilppua nostamaan sen minulle. Tämän hinkkauksen ansiosta sain eilen täällä kotona sisällä damin perusnoudosta suoraan käteeni kun Tommi piti Vilppua kiinni ja päästi sen hakemaan damia, joka oli pudotettu meidän väliimme jäävälle matkalle. Seuraava vaihe on saada noin hieno nouto onnistumaan ulkona. Metsässä ollaan otettu kerran myös pieni hakutehtävä, jossa piilotin damin helppoon paikkaan hajustettuani ensin hakualueen, ja Vilppu pääsi sitten etsimään sitä. Sekin meni hienosti, nenä tuntui olevan päällä ja ilme oli mahtava, kun dami löytyi.
(( Huonohko kuva hakutehtävästä. Dami on tuo sininen piste tuolla vasemmalla. :))
Muutenkin Vilppu on ollut nyt pari viikkoa oikein kuuliainen, rauhallinen ja oppivainen otus. Mahtava tunne! Sohvaepisodit, joissa Vilppu yrittää haastaa meitä hyppimällä ja haukkumalla, ovat kadonneet kokonaan. En tiedä onko syy se, että keksittiin palkita Vilppua sohvan edessä rauhallisesti makaamisesta. Varmasti vielä tulee niitä haastamiskausia, mutta täytyy nyt nauttia tästä ja kasvattaa vahvaa pohjaa yhteistyöllemme jatkossa!
Koirakavereista ollaan tavattu Nipsua, joka onkin jo melkein aikuisen tollerin näköinen. Eilen oltiin yhdessä metsälenkillä ja uimassa. Ollaan siis vietetty mukavaa koiranomistajan elämää kaikin puolin!
Vilpun paino on nyt noin 10,5 kg ja korkeus 42 cm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti